Steinerkoulun kasvatteja
Miten steinerkoulu poikkeaa tavallisesta koulusta? Olen vastannut tuohon kysymykseen todella monta kertaa elämäni aikana. En vieläkään osaa vastata selkeästi tai lyhyesti. Olen itse steinerkoulun kasvatteja ja ei ollut kahta sanaa, etteikö omat lapseni jatkaisivat sillä tiellä.
Puhun nyt täysin omiin kokemuksiin nojaten. En ole perehtynyt steinerpedagogiikkaan, vaan olen elänyt sitä. Vielä jonain päivänä varmasti perehdyn pedagogiikkaankin.
Itse olen steinerkoulun kasvatteja
Olen pikkutytöstä asti joutunut hieman puolustelemaan steinerkoulua. Ihmisillä on ollut mitä kummallisimpia ennakkoluuloja koulua kohtaan. Hyvin vähän on tiedetty. Itse aloitin steinerin tarhasta 3-vuotiaana ja kävin koulua 6. luokkaan asti. Sen jälkeen tuli teiniongelmia opettajan kanssa ja päätin lähteä uhmakkaasti peruskouluun. Olen siis nähnyt molempia kouluja ja koen näkeväni eroavaisuudet melko selkeästi. Toki kaikilla peruskouluillakin on eroavaisuuksia ja samaten varmasti steinerkouluilla. Kaikki pohjautuu niin paljon opettajiin ja henkilökemiaan.
Steinertarha ansaitsee oman tekstinsä vielä myöhemmin. Nyt mietteitä koulun plussista ja miinuksista. En missään nimessä sano, etteikö näitä asioita voisi löytyä muistakin kouluista.
+ Luonto ja eettisyys
Steinerkoulussa arvostetaan luontoa ja panostetaan eettiseen kasvatukseen. Työskentelymateriaalit ovat laadukkaita luonnon materiaaleja ja eettisesti valmistettuja. Varsinkin alaluokilla tehdään paljon retkiä metsään. Tutkitaan luontoa eri vuodenaikoina ja opitaan arvostamaan sen tärkeyttä. Opetellaan tekemään leipää kaikkine välivaiheineen viljan kasvatuksesta alkaen. Kudotaan laukku lampaan vilan karstaamisesta lähtien.
+ Pieni koko ja koko kaari
Steinerkoulu on ensimmäisestä luokasta lukion loppuun asti hevosenkengän muotoisessa rakennuksessa. Ideana on mennä kengän toisesta päästä sisään ja kulkea koulutaival toisesta päästä ulos. Oppilaita koulussa on n.300 ja jokaista luokkaa on vain yksi. Tässä talossa kaikki tuntevat toisensa. Yläaste ja lukiokin moikkaavat ekaluokkalaisia, jos törmäämme kaupungilla. Aivan ihanaa. Oppilaat tuntevat toistensa lisäksi kaikki opettajat ja muun henkilökunnan. Siivoojat ja keittäjät ovat isossa arvossa oppilaiden silmissä.
Hain ensimmäisen kerran korona-aikana ruokaa lapsilleni oli sydäntä lämmittävää kohdata hymyilevä keittäjä. Keittäjä tunsi minut ja minun poikani. ” Me laitettiin teidän pojille vähän ekstraa, kun tiedetään, että he syövät niin hyvin.” Kolmas pojistamme aloitti tänä vuonna koulutaipaleensa. Hän kertoi ensimmäisellä viikolla tarinan, kuinka hänen luokkakaverinsa olivat hieman ihmetelleet, kun ruokajonossa keittäjä oli sanonut: ” Jaaha, sinä taidat olla uusi Hietasen poika, saakos sinullekkin laittaa yhtä ison annoksen kun veljille?”
Rehtori, ei koskaan ole ollut pelottava tuntematon hahmo, vaan kaikessa aina läsnä ja mukana. Silti arvostettu. Jopa lapset uskaltavat itse itse mennä puhumaan hänelle mieltä askarruttavista asioista.
+ Yhteisöllisyys
Olemme kaikki samassa veneessä. Vanhemmat tuntevat toisensa. Vietämme aikaa mielellään vanhempainilloissa ja talkoissa. Monet meistä on ollut talossa itse oppilaana ja se luo tietynlaista jatkumoa sukupolvesta toiseen. Tunnemme lastemme kaverit ja voimme luottaa, että aina on jotkut silmäparit tarkkailemassa lastemme touhuja. On myös helppo tarttua puhelimeen ja ratkoa vaikeitakin solmuja auki. Varainkeruut ja lasten näytelmäprojektit ovat ihanaa yhteishengen kohotusta.
Oppilaat viettävät paljon aikaa keskenään. Isommat arvostavat pienempiä ja ovat ihailtuja esikuvia. Yhteinen piha ja yhteiset välitunnit lisäävät yhteishenkeä. Syksyllä koko koulu ottaa uudet ensimmäisen luokan oppilaat avosylein vastaan silkkikujan läpi. Ekaluokkalaiset saavat 6. luokasta itselleen kummioppilaat, joiden kanssa on paljon yhteistä puuhaa ensimmäisen vuoden aikana. Nämä pienet saavat ihanan alun koulutaipaleelle.
+ Yksilöllisyys
Mielestäni Steinerkoulun päätavoite on ottaa jokainen lapsi vastaan yksilönä! Lapsille ei aseteta valmiita vaatimuksia tai lokerikkoja, minkälaisia heidän pitäisi olla. Jos ensimmäisellä luokalla ei opita vielä lukemaan, niin varmasti jo toisella. Toinen on hyvä matematiikassa, toinen kuvaamataidossa, eikä kumpikaan ole vähäpätöisempi taito. Jokaisesta lapsesta etsitään heidän vahvuudet ja tuetaan niitä. Heikkouksissa yritetään auttaa mahdollisimman lempeällä tavalla. Itseluottamus on yksi tärkeimpiä asioita, joita Steinerkoulun kasvatteihin olisi tarkoitus kylvää pienestä pitäen.
+ Taiteellisuus ja käsillä tekeminen
Steinerkoulussa tehdään paljon käsin ja itse alusta loppuun asti. Käsityöt ja kuvaamataito ovat läsnä melkein päivittäin. Ensimmäisillä luokilla teknisimpiäkin asioita, (kuten matematiikka, kielet ja äidinkieli) opetellaan pehmeämmin piirtämisen, leikin ja musiikin avulla. Tämä aloitetaan jo tarhan puolella. Melkein puolet eskarilaisista osaavatkin jo lukea kouluun mennessään ihan huomaamattaan. Tarkoitus on antaa lapselle useampi tapa oppia ja muistaa asioita. Toinen muistaa kirjoittamalla, toinen lukemalla ja kolmas kuulemalla.
Ei valmiita kirjoja, vaan itse tehtyjä vihkoja. Montaa kirjaa ei vielä ala-asteella reppuun laiteta. Tekstit kirjoitetaan itse ja kuvitetaan. Toki myös luetaan kirjoja, mutta tehtäviä tehdään muussa muodossa.
+ Lapsia ei numeroida
Itse koen tämän todella tärkeänä asiana. En pidä siitä, että pienen lapsen taitoja numeroidaan ja verrataan muihin. En näe siinä mitään hyötyä lapsen oppimiselle tai varsinkaan itsetunnolle. Steinerkoulussa opettajat laativat oppilaista lausunnot, kuinka lukukausi on sujunut ja missä olisi kehitettävää seuraavalla lukukaudella. Ensimmäiset numerot tulevat vasta 7.luokalla.
+ Luovuus ja monipuolisuus
Kouluaineet ovat monipuolisia ja kiinnostavia. Lapsille annetaan paljon mahdollisuuksia ilmaista itseään ja luoda itse. On yksilötöitä ja ryhmätöitä. On paljon näytelmiä ja luokkaretkiä, jotka hiovat yhteishenkeä ja antavat laajasti mahdollisuuksia lapsille.
+ Ruoka
Kouluruoka tehdään omassa keittiössä laadukkaista ruoka-aineista. Ruoka on maistuvaa ja sitä saa syödä vatsansa täyteen. Keittäjät tuntevat lapset ja heidän mieltymykset.
+ Matala kynnys opettajan ja vanhemman välillä
Pidän siitä, että teemme tiivistä yhteistyötä opettajan kanssa. Me emme ”hylkää” lapsiamme kouluun, eivätkä opettajat ”hylkää” lapsia kotiin. Olemme kiinnostuneita ja tietoisia asioista mitä tapahtuu puolin ja toisin. Opettajalla on matala kynnys soittaa koulupäivän päätteeksi ja lapsen vaikeita päiviä voidaan purkaa yhdessä.
+ Kiusaaminen hyvin vähissä
Kouluun mahtuu aina pientä kiusaa ja syrjintää. Silti uskon, että pienessä koulussa näihin on helpompi puuttua. Lapset puuttuvat niihin myös rohkeammin jo keskenään. Sana kulkee nopeammin opettajille ja sitä kautta myös vanhemmille. Tilanteet on helpompi ratkoa, kun osapuolet ovat useimmiten jo valmiiksi tuttuja toisilleen.
+ Kaikilla alkaa koulu aina 8.30
+ Sama opettaja
Oma opettaja kulkee luokan kanssa 1-8 luokkaan asti, ellei tule vastaan opettajan omia henkilökohtaisia elämänmuutoksia. Oma opettaja viettää ensimmäiset vuodet hyvin tiiviisti luokkansa kanssa ja vasta lähempänä yläastetta eri aineiden opettajat lisääntyvät. Opettaja oppii todella tuntemaan oppilaansa ja kulkee heidän mukana kaikissa elämänmuutoksissa ja murrosvaiheissa. Hän on lapselle tuttu ja turvallinen aikuinen.
- Henkilökemiat
Pienessä koulussa on pienet piirit ja henkilökemiat ovat isossa roolissa. On mahdollista, että henkilökemiat eivät aina kohtaakaan. Opettajalla lapsen kanssa tai vanhempien kanssa. Silloin voi olla tiedossa pitkiä keskusteluja ja harmaita hiuksia puolin jos toisin. Tiiviissä koulussa syntyy tietenkin omat soppansa ja välillä niihin joutuu sotkeutumaan myös vanhemmat.
- Kavereiden vähyys
Pienessä koulussa, pieni piiri pyörii vuodesta toiseen. Jos omalta luokalta ei oikein meinaa löytyä omaa kaveriporukkaa, voi jäädä yksinäiseksi. Varsinkin yläasteella ja lukiossa nuoret kaipaavat ehkä hieman laajempaa kaveripiiriä ja muitakin, kuin steinerkoulun kasvatteja. Jos ei ole harrastuksia tai muita sosiaalisia ympyröitä, voi tarhakaverit alkaa jossain vaiheessa tökkiä.
Minkälaiselle lapselle steinerkoulu sopii?
Ihan jokaiselle!
Mutta vanhemmista en enää ole niin varma. Olen vahvasti sitä mieltä, että vanhempien olisi hyvä tietää ja ymmärtää, että steinerkoulu on niin paljon kaikkea muutakin, kuin vain lastemme koulu. Se on yhteisö, mihin kuka vaan voi lähteä mukaan, jos oikeasti tahtoo.
Nykyään lähes kaikki suomalaiset lienevät kuulleet puhuttavan steinerkouluista, vaikka eivät tarkemmin niitä tuntisikaan. Käsitys steinerkouluista taitaa olla jo aika neutraali, ei nouse kovin voimakkaita tunteita puolesta tai vastaan. Aina ei kuitenkaan ole ollut näin.
Steinerkoululiike lähti Suomessa liikkeelle 1950- luvulla. Steinerkoulut olivat aluksi täysin yksityiskouluja. Vanhemmilta vaadittiin lujaa sitoutumista kouluhankkeen edistämiseen.
Myös vastustajia oli alkuvuosina. Steinerin ajatuksista eivät kaikki pitäneet. Steinerkoulujen opetussisällöistä oli liikkeellä monia virheellisiä ajatuksia. Vuosien saatossa turhista epäluuloista on päästy eroon.
Onhan se hienoa, miten nopeasti steiner-päiväkodit ja steinerkoulut ovat lisääntyneet Suomessa. Ja saaneet oikeutetun aseman koululaitoksen osana.
On hienoa huomata, kuinka tietämys koulusta on lisääntynyt ja asenne sitä myötä muuttunut. Tässä on tapahtunut iso kehitys jo minun ja lasteni välillä. Silti on vielä matkaa siihen, ettei ihmettelijöitä olisi. 🙂
Ihmettelijöitä varmasti riittää, sillä tietämys steinerkoulun käytännöistä on usein aika ohutta.
Steinerkoulun kasvatit ovatkin parhaita elävän ja totuudellisen tiedon jakajia.
Mukava lukea steinrrvanhemman ja – koululaisen kokemuksia. Kannattaa googlata myös Snellman- korkeakoulu, suomen ainoa steineropettajien oppilaitos, jossa kursseja kaikille pedagogiikasta kiinnostuneille, vaikkei opettajaksi aikoisikaan.
Saako sieltä samat valmiudet yo-kirjoituksiin? Mietin 5lk ja lukion 1 lk lapsia sinne. Vai mennäänkö matikassa NS.heikoimman mukaan? Miten pääsevät jatko-opintoihin?
Anteeksi, tämä viesti jäänyt näkemättä.
Saavat hyvät valmiudet yo-kirjoituksiin ja jatko-opintoihin. Meidän kaupungissa Steinerin yo-tulokset ovat monesti parhaiden koulujen joukossa.